1976 Produttori del Barbaresco Barbaresco

1976 Produttori del Barbaresco BarbarescoToissaviikonlopun toinen viinielämys oli erittäin tyylikkäästi kehittynyt 39-vuotias nebbiolo. Tämä Saksasta hankittu pullo oli ilmiselvästi rakkaudella kellaroitu, sillä itse nesteen priiman kunnon lisäksi korkkaus sujui todella eeppisesti viinin ikään nähden: koko korkki tuli kiltisti yhtenä palana ulos. Tämä ei ole mikään vähäpätöinen meriitti tässä maailmassamme, missä monien huomattavasti nuorempien viinien korkit ovat usein täyttä muussia.

Produttori del Barbaresco ei sinänsä esittelyjä kaipaa, mutta yksi pointti on tehtävä. Osuuskunnalla on tunnetusti 9 palstaa, joista jokaisesta tuotetaan Riserva-viini. Erikoisesti talolla on näiden viinien suhteen tiukka linja: minä tahansa vuosikertana näistä viineistä tuotetaan joko jokainen tai ei ainuttakaan. Jälkimmäisessä tapauksessa kaikki mehu päätyy talon Barbaresco normaleen, viimeksi vuosikertoina 2006 ja 2010. Sattumoisin myös nauttimamme vuosikerta 1976 lukeutuu tähän kategoriaan.

Viini sai hengitellä ennen ruokailua tunnin verran karahvissa, mutta kuten niin usein ennenkin Nebbiolon kanssa osoittautui moinen täysin riittämättömäksi. Positiivista kehitystä jatkui aina viimeiseen tippaan asti, mikä ilmiselvästi osoittaa sen, että kypsytyspotentiaalia viinillä riittää yhä.

Viinillä on hyvin tumma, syvä ja sakea ulkonäkö. Tuoksu on erittäin voimakas, avoin ja syvä, tarjoillen suolattua nougat’ta, tryffeliä, kuivattua hedelmää, vanhaa puuta sekä lievää volatiilisuutta. Yhteen sanaan tiivistettynä tuoksu on juuri sitä, mitä kaveri jo viestitti ollessani vielä matkalla aterialle: huikea.

Maku on kuiva, täyteläinen ja erittäin voimakasrakenteinen. Tuoksusta poiketen makumaailma ei ole juurikaan muuttunut kuivattuun suuntaan, vaan lähes pureskeltavan runsas hedelmä on hyvinkin punasävytteistä ja eloisaa. Viinin kookkaat tanniinit ovat todella munakkaat ja ravistelevat palettia ihan olan takaa, pistäen pienen suomalaisen anelemaan hiukopalaa. Meininki on kaikin puolin todella intensiivistä, ronskia ja konsentroitunutta; tämä nebbiolo ei tuo mieliin Bourgogne-vertauksia.

Viini kasvaa ja kehittyy jatkuvasti, kunnes se on lopulta kadonnut parempiin suihin. 8 tuntia hautunut Iberico-possun poski uunijuureksien kera (propsit ruokavinkistä tänne) toimi erittäin hyvin appeena, mutta juomasta olisi löytynyt potkua jopa verisen pihvin kumppaniksi. Jäljelle jääneet fiilikset viinistä ovat erittäin hyvät – varsinkin kun kyseessä ei ole mikään arvopullo – ja kiinnostus maistaa tätä joskus vuoden 2025 paikkeilla on suuri. Kuka tietää, kenties siihenki tarjoutuu vielä mahdollisuus.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s