2013 Weingut Kranz Riesling vom Landschneckenkalk

2013 Weingut Kranz Riesling vom LandschneckenkalkViime kesän road tripin siintäessä melkein käsin kosketeltavan lähellä ja kaikkien etappien ollessa jo buukattuna, löytyi vielä viime hetkellä syy pienen pienelle ekskursiolle. Rypäleistä viis! -Mige tiesi kertoa, että reitillämme, tarkemmin ottaen Deidesheimin (Pfalz) ja Kaysersbergin (Alsace) välillä, sijaitsee blogin kannalta timanttisella nimellä varustettu kylä, jossa pitää majaa eräs vierailun arvoinen tuottaja.

Ilbesheim jää kauas Deutsche Weinstraßesta, joten sinne vahingossa eksyminen lienisi sula mahdottomuus. Kerstin Kranzin sanoin: ”The Chinese and Japanese do not visit here”. Olen kuitenkin iloinen, että päädyin tilan maisteluhuoneessa vierailemaan, sillä Kranzin kaltaiset pienet, laatuorientoituneet perheomisteiset tilat harvoin jättävät kylmäksi. Jos jotain, niin harmittaa hieman, että matkan varhaisesta vaiheesta ja useista tulevista tuottajavierailuista johtuen en ostanut enempää tilan viinejä.

Talon hillitty ja puhdaspiirteinen tyyli miellytti minua kauttaaltaan, pois lukien tämän Rieslingin barrique-versio (!), joka ei lainkaan istunut mielestäni portfolioon. Hieman jäi sellainen fiilis, että vaimokaan ei ollut aivan rakastunut ideaan tuntuvasti tammisesta Rieslingistä. Joka tapauksessa muuten viinit maistuivat ja positiivisia yllätyksiä löytyi esimerkiksi niinkin yllättävästä lajikkeesta kuin Auxerrois’ta.

landschneckenkalkMaaperänsä mukaan nimetty Riesling Landschneckenkalk oli 15 euron hinnalla tilan viineistä itselleni ehdottomasti ykkösjuttu. Maaperän nimeä havainnollistettiin varsin selkeästi yo. kivenmurikalla, jossa toden totta on kivettyneitä etanoita. Kohtuullisen alkoholitilavuuden (12.5 %) omaavan viinin rypäleet kerättiin tuottajan mukaan melko myöhään. Käyminen ja pitkä kypsytys hiivasakkojen kanssa tapahtuivat teräksessä.

Kristallinkirkas, kukkainen tuoksu syöksee nuhaisenkin nenän syövereihin erittäin selkeitä sitruunan, greipin ja persikan aromeja. Runsaan hedelmäisyyden jättävät kuitenkin varjoonsa hyvin rodukkaat kalkkiset ja piikivimäiset piirteet, jotka vievät syystä tai toisesta ajatukseni enemmän Itävallan kuin Saksan risukoiden suuntaan. Ajan myötä hiivasakkakypsytyksen vaikutukset alkavat nostaa päätään mitä miellyttävimmässä tuoksussa.

Paletilla viini on kohtuullisen konsentroitunut, mutta jännittynyt tiukalle kuin viulun kieli. Reilu annos kirpeää, raikasta hedelmäuutosta on ahdettu pakettiin, joka tuntuu olevan räjähtämäisillään. Alati kasvavan suutuntuman omaavalla viinillä on varsin vaikuttava presenssi, joka pistää suun kostumaan superlatiivisella tavalla. Rapsakka omenan, sitrushedelmien ja suolaisen mineraalisuuden värittämä maku päättyy rutikuivaan, miellyttävän kirpeään lopetukseen, joka omalla kohdallani kannustaa vahvasti juomaan pian lisää. Lisää pisteitä napsuu aromimaailman puhdaspiirteisyydestä ja alkoholisuuden täydellisestä poissaolosta.

Hapokkaan viinin nuori ikä on varsin selvästi maussa esillä, mutta tulevaisuus näyttää sikälikin erittäin valoisalta, että seuraavan päivän maistelu paljastaa rentoutuneen, aiempaa ilmavamman ja linjakkaamman suutuntuman, josta on vaikea olla nauttimatta. Ensimmäisenäkin päivänä vastine rahalle oli hyvä, sillä toimivuus ahvenfileiden kanssa oli mainio niin omasta kuin avokin mielestä. En kadu tippaakaan ostaneeni päivää aiemmin Dr. Bürklin-Wolfin komeita tarhaviinejä, mutta tässä hintaluokassa Kranz laittaa luun kurkkuun.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s