Sex Champagne

20141015_185055Mitä? Kuusi pulloa samppanjaa.

Vuotuisen samppanjatastingin aika koitti taas. Tarjolle oli katettu tuttuun tapaan paikan päältä haalimiani kiinnostavia pulloja sekä iso läjä sushia ja juustoja. Pullot olivat pääosin järkihintaisia tuotteita väliltä 40-62 €, joskin joukosta löytyi myös yksi arkisemmin hinnoiteltu viini, joka tarjosi kivaa kontrastia muihin, ns. erikoispullotteisiin nähden.

Vailla sen tarkempaa suunnittelua olin onnistunut valitsemaan siinä määrin sekalaisen kattauksen, että jokaisen maistamamme viinin voi nähdä edustavan selkeästi eri tyyliä. Vakiosamppanja, 100 % yhden palstan Chardonnay, 100 % yhden palstan Pinot Noir, 100 % yhden palstan Pinot Meunier, sekoitepalstaviini ja ns. grande marque prestige cuvée olivat kaikki löydettävissä pöydältä, joskin loppupeleissä päällimmäisenä tarkoituksena toki oli vain humaltua hyvässä seurassa laadukkaiden juomien avustuksella.

Dehours Champagne Grande Réserve Extra-Brut

Dehours Champagne Grande Réserve Extra-Brut

Homma lähti luonnollisesti käyntiin budjettiviinillä, eli 25 euron pientuottajasamppanjalla. Tuottaja ilmoittaa viinin sisältävän 45 % vuoden 2010 Pinot Meunier’tä, 13 % vuoden 2010 Chardonnayta, 5 % vuoden 2010 ”taillea” (mitä lie jämää?) sekä 37 % solerassa kypsynyttä reserviviiniä. Sakkakypsytys kesti 33 kuukautta ja sokeria on lisätty vain 2 grammaa.

Tuoksu on melkoisen mausteinen, sisältäen punaisen omenaisuuden ohella vivahteita myös eksoottisempien hedelmien suuntaan. Terävähkö kuohu on hyvin napakka ja pitkäkestoinen. Maku on odotetusti erittäin kuiva ja hapokas, mutta omaan suuhuni mainiosti balanssissa ja erittäin freesi. Tumman kirsikan väritteisen hedelmän sisällä maistuu kiva sitruksinen väre. Suutuntuma on todella fokusoitunut vailla tippaakaan rasvaa, olematta kuitenkaan lainkaan ohut. Verrattuna illan muihin viineihin Dehours on selkeästi hillityin ja introvertein, mutta yhtä kaikki herkullisen rapsakka ja harmoninen esitys, joka tekee kunniaa Pinot Meunier -painotteisille samppanjoille.

2006 Janisson Baradon & Fils Champagne Toulette

2006 Janisson Baradon & Fils Champagne Toulette

Tyylillisesti joukon ”tavallisimman” samppanjan jälkeen oli luvassa illan ylivoimaisesti oudoin tuotos. Toulette on yhtä kuin 100 % yhden palstan Chardonnay 1947 istutetuista köynnöksistä. Kyseessä on melko uusi julkaisu, joskin vain nimellisesti. Aiemmin sama viini myytiin talon Special Club -pullotteena.

Touletten tuoksu on mykistävä, joskaan ei yksiselitteisen positiivisessa mielessä. Ilmiselvästi nokkaan nousee mitä erikoisempia marsipaanin, Cognacin ja sienten aromeja. Ns. normaalimpaa osastoa edustavat kypsän omenan, köyhien ritarien sekä tammen aromit. Tuoksu on kaikessa muhkeudessaan ja pyöreydessään niin överi, että siitä lähes saa vatsansa täyteen. Useampi maistelija noteerasi tuoksun tuovan ennemmin mieleen reilusti ikääntyneen punaviinin kuin nuoren samppanjan.

Touletten kuohu on runsas ja pehmeä, eikä kovin pitkäkestoinen. Alta paljastuva suutuntuma on epätavallisen viinillinen ja runsas, muuttuen loppua kohden vieläkin täyteläisemmäksi. Sinänsä hyvin kuivalla viinillä on hyvä happorakenne, mutta loppupeleissä viini on kuitenkin todella pyöreä ja suuta hellivä, ”kiitos” huomattavan konsentraation. On melko kliseistä sanoa pientuottajasamppiksen olevan enemmän viini kuin kuohuviini, mutta tässä on todellakin varsinainen ääripään malliesimerkki. Omaan makuuni kyseessä on melkeinpä täysi kuriositeetti, johon en toista kertaa viiskymppistä laittaisi. Todella yllättävä tapaus ottaen huomioon tuottajalta aiemmin maistaneeni Grande Réserven, joka on varsin tavanomainen, tosin laadukas samppanja.

Cédric Bouchard Champagne Inflorescence Blanc de Noirs Val Vilaine

Cédric Bouchard Champagne Inflorescence Blanc de Noirs Val Vilaine

Mätää kananmunaa, big time. Parin tunnin ilmauksella vaikutus täysi nolla. FML! Ja vasta toinen kerta saman vuoden aikana…

Emmanuel Brochet Champagne Le Mont Benoit Extra Brut

Emmanuel Brochet Champagne Le Mont Benoit Extra Brut

Tämä eksoottinen pullo tarttui Reimsissä mukaan lounastaessamme äärimmäisen sympaattisessa épiceriessä nimeltä Au Bon Manger. Vastaanotto oli lämmin kertoessamme matinkyläläisen kokin suositelleen paikkaa ja muutoin mahtavan palvelun ohella saimme myös vahvan suosituksen ostaa mukaan pullo em. kokin mielisamppanjaa. Mikä ettei, tiedostan samppanjan maailman olevan täynnä uusia löytöjä ja vaikka kyseinen viini olikin ostohetkellä täysin vieras, olen sittemmin huomannut sitä hehkutettavan useasti niin kotimaisilla kuin ulkomaisillakin saiteilla. Kuten etiketti auliisti kertoo, 1/2 Meunier – 1/4 PN – 1/4 Chardonnay -suhteen omaava viini sisältää 80 % 2010-vuosikertaa ja 20 % 2009-vuosikertaa. 11 kuukauden tynnyrisakkakypsytyksen jälkeen on seurannut kolmen vuoden sakkakypsytys pullossa; sokeria on lisätty 4 grammaa.

Yliampuvan runsas, kursailemattoman hedelmävetoinen tuoksu on aivan upea. Persikkaisen hedelmäisyyden ohella tuoksu tarjoaa lempeää mausteisuutta sekä tyylikästä tasapainottelua hienovaraisten paahtoleipäisten ja tammisten aromien välillä. Kuohu on suuresta koostaan huolimatta varsin tiivis, viipyillen pitkän tovin. Makuprofiili tarjoaa runsaan, todella uniikin pläjäyksen mitä kompleksisinta, puhdaspiirteisintä hedelmäisyyttä, joka ei yllättäen tuo suoranaisesti mieleen sen enempää tyypillistä sitruksisuutta, omenaa kuin kirsikkaakaan. Täyteläisyyden ohella viini on todella ryhdikäs ja energinen, jopa hieman positiivisesti hermostunut. Rutikuivan viinin tasapaino hakee vertaistaan ja dokabiliteetti niin ruuan kanssa kuin ilmankin on aivan tolkuton. Lievä kirpeys jälkimaussa antaa loppusilauksen herkulliselle viinille. Tyylejä on monia, mutta harva samppanja 40 €-hintaluokassa on tarjonnut näin kokonaisvaltaisen hienon makukokemuksen.

2009 Chartogne-Taillet Champagne Les Barres

2009 Chartogne-Taillet Champagne Les Barres

Ei ole epäilystäkään siitä, mikä viineistä kuumotti allekirjoittanutta eniten etukäteen: Les Barres, puhdas yhden palstan Pinot Meunier yhdeltä suosikkituottajistani. Juurtamattomista eli viinikirvan riehumiset välttäneistä köynnöksistä tuotettu viini on kerännyt mainetta monessa käänteessä ja onpa sitä käytetty useasti esimerkkinä siitä, mihin Pinot Meunier pystyy parhaimmillaan venymään. Käyminen on tapahtunut vanhassa tammessa villihiivoilla ja suodatusta ei ole tehty, kuten ei sokeriakaan ole lisätty.

Kohtuullisen pitkä hengittely Lehmannin massiivisessa samppanjalasissa toi viinistä esiin jättimäisen aromiräjähdyksen täynnä mitä villeimpiä palasia. Mehukas punainen omena, kahvi, puuhiillos sekä banaanisuklaapirtelö ovat kaikki löydettävissä, mutta mikään näistä ei dominoi vaan kyse on yhdestä huumaavasta, käsittämättömän moniulotteisesta ja vaikuttavasta aromien kirjosta.

Kuohu on sekä suuntäytteisen muhkea että erittäin tiivis, paljastaen suutuntuman, joka on samanaikaisesti viinillinen ja ilmava. Makuprofiili pursuaa tummasävytteistä hedelmää ja paahtoleipää, mutta siinä on myös eloisaa kirpeyttä. Maku muuttuu yhä kirpeämmäksi ja kuivemmaksi loppua kohden, mutta jatkuu pitkään menettämättä täyteläisyyttään. Täyteläisyydestä huolimatta juotavuus on enemmän kuin kohdallaan. Mikään elementti ei varsinaisesti huuda Pinot Meunieria (don’t mind if I do), mutta niin tai näin viini on taattua korkeaa Chartogne-Taillet-laatua, jääden tosin ainakin tällä erää hieman jälkeen loistavasta 2007 Les Orizeaux’sta, joka vuosi takaperin tuli ikimuistoisesti koettua. Odotukset alkavat tuottajan viinien kohdalla olla huolestuttavan korkealla ja enpä ylläty, jos hinnat näiden tarhatuotteiden kohdalla jatkavat nousuaan. Etenkin potentiaalin perusteella 62 euron hinta on kyllä yhä perusteltavalla tasolla.

2000 Duval-Leroy Champagne Femme de Champagne

2000 Duval-Leroy Champagne Femme de Champagne

Metsästäessani pulloja tastingia varten en lähtökohtaisesti pyri haalimaan isompien tuottajien arvoviinejä, ei vähiten niiden korkeahkojen hintojen takia versus pientuottajat. Vaan jälleen kerran osui kohdalleni vahvasti Reimsiin liittämäni ilmiö, eli rankasti alennettuun hintaan myytävä prestige cuvée. Sadan euron hintaluokassa voi olla tuskaista kilpailla alueen tunnetuimpien nimien sekä arvostetuimpien pientuottajien kanssa, jonka takia kaiketi tämän pullon hinnasta oli päädytty napsaisemaan 40 prosenttia pois. Kyseessä on pienenpientä Pinot Noir -siivua lukuunottamatta Chardonnay-samppis Côte de Blancsin aristrokraattisimpien kylien (Chouilly, Avize, Oger, Le Mesnil) tarhoilta. Käyminen on tapahtunut tammessa ja sokeria on lisätty 6 g/l.

Femmen tuoksu on äärimmäisen kirkas, vivahteikas ja eloisa, tarjoten hyvin intensiivisen ja tiukasti yhteen nivoutuneen paketin omenaa, mineraaleja, savua, vaniljaa ja kuivaa tammea. Tuoksussa on hiukan öljyinen fiilis, mikä tuntuu kontekstissaan erikoiselta, joskaan ei negatiivisessa mielessä.

Teräväpiirteinen ja hyvin napakka kuohu tuntuu kestävän ja kestävän. Sen jäljiltä paljastuvan viinin voi helposti tiivistää kolmeen attribuuttiin: järkyttävän tiheä konsentraatio, massiivinen hapokkuus ja hyvin suolainen mineraalisuus. Mielikuvat vievät väistämättä Henriot’n vuosikerta- ja prestige-viinin äärelle, mitä pidän erittäin arvostettavana asiana. Viini maistuu todella kuivalta, ollen kuitenkin silti täydellisen tasapainoinen aina äärimmäisen pitkää, herkullisen rapsakkaa jälkimakua myöten. Vaikka paperilla puhutaan tastingin iäkkäimmästä viinistä, on tälle kuitenkin helppo povata pisintä elinikää. Valistunut arvioni viinin ihanteellisesta juomisikkunasta alkaa aikaisintaan joskus 2020 paikkeilla, jatkuen kauas hamaan tulevaisuuteen. Todella hieno viini Cuvée des Enchanteleursin hengessä.

Aika kului taas kerran rattoisasti hienojen juomien äärellä, Inflorescencen liittymisen Taittingerin Comtesin ja Gaston Chiquet’n Special Clubin surulliseen viallisten viinien kerhoon ollessa ainoa varjostava tekijä. Mielenkiintoisena huomiona kirjava joukkomme oli äärimmäisen yksimielinen siitä, mikä viineistä oli mieluisin sushin huuhtoja. Vähäpätöisin tuote eli Dehoursin Grande Réserve Extra Brut oli tässä lajissa aivan ylivertainen. Parhaimman viinin suhteen ei konsensusta löytynyt, joskin Femme de Champagne oli tyylinsä osalta helpoiten ymmärrettävissä ja kenties sen takia keräsi eniten kunniaa, toimien samalla timanttisen hyvin Brillat-Savarin-juuston kanssa. Mitä sitten itseeni tulee, niin  vaikka olin hyvin mielissäni päästyäni maistamaan näitä kiinnostavia viinejä, odotan vieläkin innokkaammin seuraavaa samppanjaa, jota pääsen fiilistelemään ihan kotioloissa, useamman lasin verran.

5 thoughts on “Sex Champagne

    • No joo paska tsägä sinänsä, mutta ei hätää. Vian tullessa ilmi sun blogiteksti kaivettiin esiin ja mä luin sen läsnäolijoille kuuluvalla äänellä, yrittäen parhaani mukaan matkia sun porvarillista aksenttia. Kaikki tunsivat kokeneensa Cedricin viinin vähintään samassa määrin kuin mitä juomalla olisi ollut mahdollista!🙂

  1. Päivitysilmoitus: L. Aubry Fils Champagne Brut Premier Cru | Elämän pienet ilot

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s