2010 J.L. Chave Sélection Crozes-Hermitage Silene

IMG_3933

 

Tätä kirjoittaessa allekirjoittanut käy läpi musertavaa taistelua flunssaa vastaan. Ruvettuani vuosien laiskottelun jälkeen tammikuussa kirmaamaan pari kertaa viikossa pallon perässä ovat fyysinen kunto ja yleinen vireystaso nousseet huomattavassa määrin ja kaikenlainen hartia- ja niskajumitus kadonnut. Samalla sairaslomapäivien määrä on ylittänyt moninkertaisesti vuotuisen keskiarvoni, vaikka vuotta on käyty vasta kolmannes. Sanovat, että sitä on liikkeellä, mutta selkeästi jotain hassua on vastustyskyvylle päässyt tapahtumaan ja sekös vasta ketuttaa.

Mitä tähän blogiin tulee, ei krooninen flunssa ole estänyt naatiskelemasta viinejä ruuan kanssa, mutta tälläkin hetkellä on vapaaehtoinen näytön tuijottaminen lähes epämiellyttävä ajatus. Päätin silti osoittaa sitä kuuluistaa suomalaista sisua ja taistella ilmoille yhden hätäisen postauksen. Ennen otsikon hienoa nektaria lienee passelia mainita lyhyesti muutamasta muusta liemestä.

Matkalla Wienissä löysin maan Muskateller/Gelber Muskateller -viinit. Erona moniin heikohkoihin Alsacen versioihin näistä viineistä tuntui aina löytyvän luonnetta ja ryhtiä, ilman makeutta tai sen illuusiota. Alkosta matkan jälkeen poimittu 2011 Loimer Muskateller on ilahduttavasti samaa osastoa. Tällä aperitiivikäyttöön ja parsan kaveriksi täydellisesti sopivalla vinkulla on tosiaan hyvä hapokkuus ja fokus, sekä miellyttävä mineraalinen ja hillityn kukkainen makuprofiili. Aterialla vieraiden seurassa nautitusta viinistä liikeni itselleni vain lasillinen, mutta pidin ehdottomasti maistamastani.

Jacquessonin erittäin hyvän track recordin omaavan vakiosamppanjan versio Cuvée N° 736 Extra Brut perustuu vuosikertaan 2008, jonka pitäisi olla alueen paras sitten 2002:n. Tämä on havaittavissa viinin todella vakuuttavassa rakenteessa, joka povaa sille hyvää tulevaisuutta vaakatasossa. Jo nyt suhteellisen nautittavan siitä kuitenkin tekee 34 % reserviviiniosuus. Suutuntuma on kermaisen täyteläinen, kypsä maku täynnä paahtoleipää ja mineraaleja. Chardonnayn dominanssi on selkeää aluksi, mutta ajan ja ilman kanssa Pinot’n tumma hedelmä alkaa päästä esiin. Sokeria on vain 1.5 g/l, mutta ohut tai aggressiivinen viini tämä ei todellakaan ole. Kehittynyt tuoksu antaa paljon, tiukassa tikissä oleva maku myös, mutta ennen kaikkea tässä maistaa loistavan potentiaalin.

Wienistä hankittu 2011 Jurtschitsch/Sonnhof Riesling Zöbinger Heiligenstein jätti kokonaisuutena kylmäksi. Sillä on hieno kalkin, savun, karviaisen ja yrttien värittämä voimakas, mutta silti omalla tavallaan hillitty ja tyylikäs tuoksu, joka antoi odottaa hyvää. Hunajamelonin, valkoisten kukkien ja todella tuntuvan kalkkisuuden täytteinen maku on kuitenkin ikävästi epäbalanssissa ja sinänsä muuten puhdas jälkimaku on alkoholin lämmittämä, minkä pitäisi olla Rieslingillä ehdottoman no-no. Dokabiliteetti siis todella heikko. Maineikkaan palstan viinin voisi olettaa kypsyessä karistavan virheitään – tuottaja lupaa kypsytyspotentiaalia vuoteen 2020 – mutta jääkaapissa avaamisen jälkeen kehitys oli lähinnä negatiivista.

 

2010 J.L. Chave Sélection Crozes-Hermitage Silène

 

Tälle viinille päätin omistaa postauksen, koska en muista juoneeni aikoihin näin hyvää Syrah’ta. Noteerasin joskus blogissa saman tuottajan saman sarjan (eli nuorten köynnösten ja ostettujen rypäleiden viinit) St. Joseph’n nimeltä Offerus, joka oli niin ikään todella hyvä viini. Rankkaan St. Joseph’n yleisesti ottaen Crozes-Hermitagen yläpuolelle, mutta tuottaja on aina kaiken A&O ja Chave on ehdottomasti hyvä tuottaja, jolta on lupa odottaa hyvää settiä etiketistä riippumatta.

Usean tunnin ”aukioloaikana” viinissä ei ehkä niinkään tapahtunut suurta kehitystä – se lauloi kauniisti ensimmäisestä pisarasta viimeiseen – mutta nuotit kyllä vaihtelivat vähän väliä. Ilmaisuvoimainen tuoksu tarjoili illan mittaa tummaa kirsikkaa, grafiittia, monenmoisia yrttejä ja mausteita sekä tyypillistä pohjoisen Rhônen lihaisaa aromia. Muhkea ja villi tuoksu on täynnä moninaisia vietteleviä suolaisia vivahteita, muttei kuitenkaan mitään eläimellisempää meininkiä.

Paletilla hyvin kypsän tumman kirsikan täytteinen viini on puhdasta samettia, joskin rutikuiva ja voimakasrakenteinen. Tumma makumaailma sisältää hedelmän ohella runsaasti mineraalisuutta ja suolaisia makuja; myös oliivien ja teen vivahteet nostavat päätään. Täyteläinen ja kypsän hedelmäinen viini jättää voimakkaiden happojen ja kypsien tanniinien ansiosta lopulta hyvin kuivan ja puhtaan fiiliksen suuhun, ja pistää haluamaan lisää. Näin tuhti ja hedonistinen punkku on harvoin freesi, mutta Silène saa puhtaat paperit tällä saralla. Sanomattakin selvä, että yhteensopivuus erittäin voimakkaasti punertavan sisäfilepihvin kanssa on kovaa luokkaa.

Silène on mielestäni täydellinen crossover-viini. Se maistuu erehtymättömästi Pohjois-Rhônen Syrah’lta, mutta lämpimän vuoden tuotoksena se ei ole siinä määrin haastava kuin alueen viinit joskus ovat. Se on täyteläinen ja voimakas kuin stereotyyppinen Aussi-Shiraz, mutta ilman makeutta, alkoholin poltetta ja eukalyptusta. Sen voi huoletta jättää kellariin, mutta en keksi siihen yhtään pakottavaa syytä, kun sen herkullisuus on jo nyt mitä on. En jaksa uskoa, että halvemmalla löytää näin hyvää saati parempaa alueuskollista Rhônen Syrah’ta.

4 thoughts on “2010 J.L. Chave Sélection Crozes-Hermitage Silene

  1. Vastaanotin juuri vahvasti Pohjois-Rhône painotteisen lähetyksen pääosin vuosikertaa 2010. Vajaa parikymmentä kokelasta niin St. Joseph, Crozes-Hermitage, Hermitage, Cornas kuin Côte-Rotiekin edustettuina. Kaiken kaikkiaan todella mielenkiintoisesta vuosikerrasta on kysymys.

    • Mitäs tuottajia tarttui haaviin? Monen alueen kiinnostavan nimen tuotteet tuntuvat olevan pahemman kerran kiven alla, mikä on harmi, koska haluaisin ehdottomasti juoda useammin Rhônen syrah’ta.

      • Kyllä vain alueella on kyse melko pienistä tuotantomääristä eikä saatavuus ole oikein missään vastaan tulleessa verkkokaupassa erityisen kattava. Mukaan tarttui tällä kertaa tavaraa tuottajilta J.L. Chave, Yann Chave, Domaine Auguste Clape, Delas Fréres, Alain Graillot, E. Guigal, Francois Merlin, André Perret, Rene Rostaing ja Tardieu-Laurent. Itselleni uusia tuttavuuksia mm. Merlin ja Perret.

  2. Hyvää settiä! Saattaa tulla omallakin kohdalla ajankohtaiseksi, kunhan hiukan saa kaappia tyhjennettyä. Hyvät hinnat tuolla putiikissa kyllä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s