2010 François Villard Viognier Les Contours de Deponcins

IMG_3161

 

Onnistuin kalastamaan eilen kaupan tiskiltä kokonaisen nieriän. Koska mopolla (kokkaustaidot) ei kannata lähteä moottoritielle (hifistely), päädyin äärimmäisen yksinkertaiseen valmistusmenetelmään, eli kypsensin hillitysti maustettua kalaa kevätsipulisilpun ja sitruunaviipaleiden kera leivinpaperin sisään käärittynä puolisen tuntia 110 asteessa. Lopputulos? Täydellinen. Niin minkään asteista kuivumista ei ole havaittavissa, vaan fisu maistui äärimmäisen mehukkaalta ja mehevältä. Kevyesti jasmiiniriisin kanssa nautittuna mättöruokaa parhaasta päästä.

Valkkarin valinnassa olisi ollut vaikea mennä vikaan, koska melko lailla mikä tahansa kuiva viini toiminee tässä yhteydessä. Siispä poikkesin puhki tallatulta polulta ja korkkasin äänekkäästi ruikuttavan Rieslingin ja Chablis’n sijaan kaapin ainokaisen Viognier’n, kotoisin pohjoisesta Rhônesta tietenkin.

 

2010 François Villard Viognier Les Contours de Deponcins

 

Tämä vaatimattoman Vin de Pays des Collines Rhodaniennes-luokituksen omaava Viognier tulee tuottajansa parhaan Condrieu-tarhan – nimeltään Poncins – ympärillä sijaitsevilta palstoilta. Kuulu Château Grillet ei myöskään ole kaukana, eli ainakin ilmastollisesti liikutaan siis melko optimaalisilla leveyksillä. Kypsytyksessä on käytetty suurelta osin tammea, tosin pääasiallisesti käytettyjä tynnyreitä.

Tosi on, hurmaava ja huomion välittömästi varastava tuoksu ei peittele viinin kypsytyshistoriaa. Päinvastoin, tammen jälkituotteet tuntuvat hyvin selkeästi, mutta jostain syystä tämä tammifoobikko ei häiriinny asiasta lainkaan. Laajalle leviävä aromipläjäys sisältää todella kauniin kirjon valkoisia kukkia, vaniljaa, päärynää, aprikoosia sekä kivisyyttä, vieläpä kyseisessä järjestyksessä. Jos olen joskus sanonut Rieslingin tuoksuvan tai maistuvan hedelmäsalaatilta, on tämän viinin tuoksu selkeästi hedelmäsalaatti vaniljajäätelön kera, ollen kuitenkin täysin kuiva.

Suutuntuma on odotetusti melko runsas, öljyinen ja matalahappoinen, mutta silti sanat ’veltto’ tai ’heikkorakenteinen’ eivät tunnu pätevän. Mistä viinin eloisuus ja fokus sitten kumpuaa on minulle mysteeri, muttei huono sellainen. Makuprofiilin pilkkominen tuntuu pahuksen vaikealta, mutta joka tapauksessa viini on vähintäänkin yhtä lailla eksoottisen kukkainen kuin se on hedelmäinen. Leveä ja kaikin puolin miellyttävä maku kuivuu ja supistuu selkeästi lopussa, jossa on havaittavissa myös kivisyyttä ja mausteisuutta sekä hiukan alkoholin (13.5 %) lämpöä. Keskivaiheilla maussa on jotain pientä maitomaista efektiä, mistä yleensä häirinnyn, mutta tällä kertaa se jopa istuu kokonaisuuteen.

Olen melkoisen ymmälläni. Les Contours de Deponcins on hyvin kaukana tyypillisistä makupreferensseistäni ja silti huomaan diggailevani aivan kympillä joka ikistä siemausta. En osaa tarttua viinissä oikein mihinkään yksittäiseen hienoon asiaan, kokonaisuus vain toimii todella hyvin. Tammi oli ensimmäinen asia, joka tuoksusta tuli mieleen, mutta loppupeleissä huomaan unohtaneeni tammen koko olemassaolon tämän viinin osalta. Itse asiassa viinin maut ovat äärimmäisen kirkkaat ja puhtaat, eli tammenkäytöstä on pakko antaa täydet pisteet. Hyvin nautinnollinen, todella hyvin tehty ja kiinnostava viini, joka lämmitti taas kiinnostusta Viognier’ta kohtaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s