2008 Sesta di Sopra Rosso di Montalcino

 

 

Pikaisena jatkumona edelliselle postaukselle on nyt seuraavan etapin aika tutkimusmatkalla Montalcinon viinien syövereissä. Homman nimi ei ole muuttunut edellisestä Montalcino-postauksesta: taas on vuorossa täysin tuntematon tuottaja, jonka tuotannon on joku joskus jossain väittänyt edustavan viitekehyksessään astetta perinteisempää osastoa. Ottamatta sinänsä kantaa perinteikkyyteen edellisen RdM:n osalta, on sen jäljiltä nyt ja tästä eteenpäin toiveissa myös, että vadelman ja lakritsan aromit eivät olisi kovin selvästi esillä. Matkaan kopoti-kop!

Viini näyttää lasissa siltä miltä sangiovese yleensä näyttää. En pysty toistamaan tätä enää.

Tuoksu ei ole voimakas, mutta se on avoin, korrekti ja todella miellyttävä. Minkäänlaista makeutta siinä ei ole, suolaisuutta kylläkin. Tumma kirsikka, kaneli, terva, rauta ja kuiva puu tulevat ensinnä mieleen, mutta tietynlaista lihaisuuttakin löytyy.

Keskitäyteläistä suutuntumaa leimaavat hyvä noste ja kypsät, suuta tuntuvasti kuivattavat tanniinit. Alun mehevyys ja pehmeys katoavat nopeasti, mutta maku pysyy kiitettävän tasaisena tanniinien hyökätessä, lukuunottamatta kenties pientä ohenemista keskivaiheilla. Makuprofiili ei ole järin moniulotteinen, mutta se sisältää miellyttävän sekoituksen hapankirsikkaa, kuivaa tammea ja hentoa mineraalisuutta. Kokonaisuus on melko tyylikäs paketti, jossa yhdistyvät kuiva mutta mehukas hedelmä, eloisuus ja napakka ote paletista. Tanniinien ja terhakoiden happojen jäljiltä jää puhdas, miellyttävä fiilis suuhun.

Sesta di Sopra RdM maistuu yllättävänkin paljon siltä, miltä toivon tämän hintaluokan (13,50 €) sangiovesen maistuvan. Taas kerran olen tosin sitä mieltä, että vähäisemmällä tammenkäytöllä viini olisi vielä parempi, sillä miettiessäni kuinka viini jää jälkeen Chianti Classico-suosikeistani tulee ensimmäisenä tammen selkeys mieleen. Tästä huolimatta kyseessä on kelpo viini, selkeä parannus edelliseen.

 

2 thoughts on “2008 Sesta di Sopra Rosso di Montalcino

    • Brunelloja toki on kaiken hintaisia, mutta ne mistä juttua löytää on yleensä hintavampaa osastoa. ”Halvat” Brunellot on sitten vähän sama juttu kuin halpa samppanja, hinnassa on aina se Brunello-lisä, vaikka pullon sisältö olisi kuinka kuraa tahansa. Helmiä on aivan varmasti joukossa, mutta jos kukaan ei ole missäänpäin Internetiä kirjoittanut näistä tuntemattomammista tuottajista, joutuu ostamaan sian säkissä.

      Syy miksi kokeilen ihan mielelläni myös Rossoja on siinä, että ihanteellisesti toivon löytäväni puhtaita ilmaisuja Sangiovesesta ilman liian runsasta tammitusta. Tämän voisi luulla olevan helppoa, mutta ikävän monet yrittävät tehdä ”mini-Brunelloa” ja lopputuloksena on liian puinen, alkoholinen ja ylipäätänsä epätasapainoinen viini.

      Suuri kiitos muuten suosituksista, näitä lisää! Ehdottomasti pitää jossain vaiheessa iskeä tolle saitille tilaus.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s