2009 Domaine Poulleau Père & Fils Côte de Beaune Les Mondes Rondes

 

 

Kovat jätkät juovat Bourgognen Pinot Noiria. Monesti kuulee siitä puhuttavan viiniharrastajan viimeisenä määränpäänä, jonka saavutettuaan ei tarvitse enää muiden punkkujen suuntaan katsoa. Kenties satunnainen nebbiolo saattaa myös kelvata, mutta mistään Bordeaux’sta saati uuden maailman viineistä ei ole tarpeen edes puhua. Jos suuhun kuitenkin sattuu jonkin toisen alueen viini, on sille hienoin annettavissa oleva adjektiivi ”burgundian”.

Sanotaan, että burgundeja tulisi tarhan tai kylän sijasta ostaa tuottajan perusteella. Huipputuottajien viinit ovat kuitenkin pienten tarhaomistusten takia sekä todella kalliita, että vaikeita löytää. Useimmilla muilla alueilla on mahdollista ostaa todella arvostettujen tuottajien perusviinejä suhteellisen huokeasti (esim. Langhe Nebbiolo, QbA Riesling, VdP/Côtes du Rhône, Toscana Rosso, AC Alsace), mutta Bourgognessa sama vain ei päde. Siellä kovien tuottajien vähäpätöisemmätkin viinit sisältävät usein pikkuriikkisien huipputarhaplänttien heikompaa satoa ja varakkaat harrastajat tietävät tämän latoessaan taaloja tiskiin.

Kyseessä ei siis ole ihanteellinen harrastus pienelle suomalaiselle, mutta silti tämän mystisen alueen viinit kiinnostavat. Koen samppanjoiden ostamisen olevan todella helppoa, koska alue on täynnä arvostettuja pieniä tuottajia, joiden viinien hinnat ovat laatuun nähden todella huokeita ja meriitit laajalti dokumentoituja. Bourgognessa on myös paljon pieniä tuottajia, jotka tekevät euromääräisesti huokeita viinejä, mutta niistä tuntuu usein olevan todella vaikea löytää tietoa. Kohtaloni on siis ostaa sokkona huokeaa tavaraa ja toivoa sen olevan edes sen tasoista, että avokki ei kieltäydy juomasta sitä liian vetisen suutuntuman takia.

Ei varmaankaan ole huonoin idea maistella viinejä vuosilta kuten 2009, jolloin perustason tuotoksissakin pitäisi ainakin olla riittävän kypsää hedelmää. Tällä kertaa korkkasimme stroganoffin kylkeen Côte d’Orin alakerran viinin, josta en tiennyt etukäteen juuri mitään.

Viinillä on intensiivinen tummanpunainen väri, muttei toki kovin paksu sellainen.

Tuoksu miellyttää. Se on yllättävänkin maamainen ja lihaisa, jopa suhteellisen villi. Kuiva tumma kirsikka ja kiva suolaisuus luovat kotoisan tunteen. Vibat vievät jonnekin lihaliemikuution ja eläinkaupan välimaastoon, mikä ei tunnu lainkaan hassummalta.

Suussa viini on keskitäyteläinen ja ryhdikäs. Aluksi maku on melko runsaan mehukas, mutta lopussa tiukahko ja hyvin kuiva, jättäen kuitenkin miellyttävän puhtaan fiiliksen suuhun. Rakenteellisesti viini on melko treenattu, lämpimän vuoden potentiaalista läskiä ei juuri ole. Tumma hedelmä on hyvin kypsää, mutta erittäin puhdasta, kuivaa ja maltillista. Hedelmää värittää tuntuva mausteisuus.

Viini on tällä erää tiukassa tikissä, jopa hiukan vihamielisen oloinen. Se on kuitenkin myös kaunis, puhdaspiirteinen ja tyylikäs. Keskivaiheilla maussa on havaittavissa pientä ohenemista, mutta maku täyttyy loppua kohden mennessä komeasti. Kuten todettua, en voi tosiaan väittää tuntevani Pinot Noiria, mutta silti tämä viini tuntuu varsin autenttiselta ilmaisulta. Paljon Sangiovesea ja jonkin verran Gamayta nauttineena siinä on erinäisiä tuttuja, miellyttäviä piirteitä ja stroganoffin kyljessä se maistuu hyvältä. Ilman ruokaa se on kuitenkin ärhäkän haastava, anteeksipyytelemätön. 12 euron hinnalla viini tarjoaa mielestäni hyvän kosketuksen Bourgogneen.

4 thoughts on “2009 Domaine Poulleau Père & Fils Côte de Beaune Les Mondes Rondes

  1. Terve ilbe, nyt tulee kommenttia ihan random paikkaan, mutta kun en tiedä minne muuallekaan pistäisin (käyttääkö joku CT:n betaa?, siellä vois sinänsä viestittää). Eli poistathan tän mielesi mukaan. Asiaa siis Castello di Querceton CC:sta. Alkossa myytävän pitäisi olla Riserva, mutta tää 2005 ei kyllä ollut. Hinta tuntuu siksikin kovalta. Maahantuojalla Bornicon & Salmingilla ei edes ole tää perus CC valikoimissaan. Kovasti ovat samannäköisiä ja oisko lähtenyt väärää kamaa ihan Italiasta asti. Riserva-teksti yhtä kaikki etiketistä puuttuu (vai puuttuikohan sulla?). Alkon tilausvalikoimavastaava selvittää asiaa, mutta ainakin itse ottaisin mieluusti pientä hyvitystä asiasta. Esim. pullon Riservaa, jota luulin ostavani.

    • Perhana! Tosiaan kyseessä oli etikettien perusteella CC normale, ei Riserva. Poimin pullon Arkadian hyllystä eli en sinänsä ostanut sikaa säkissä, mutta olin kyllä aiemmin muistellut viinin olevan Riservaa, mitä tosin ei nyt tainnut hyllynreunakaan indikoida. Tahtotila saada jotain aiemmin maistamatonta Chiantia illalliselle oli kenties liian kova, että olisin miettinyt asiaa sen pidempään.

      Maku ei kyllä ollut lainkaan riservamaisen roteva, joten sisällöstä ei juuri ole epäilystä. Pullo meni tavalliseen tapaan viimeistä pisaraa myöten parempiin suihin, joten keissini hyvityksen vaatimiseen taitaa olla vähän heikoilla hangilla (?).

      Suuri kiitos yhteydenotosta. En käytä CT betaa, joten tämä kanava on siinä mielessä ja muutenkin varsin passeli.

      • Joo, lähinnä mäkin haluaisin symbolisen hyvityksen ja mieluusti nestemäisenä. Sinänsä kun saa kaupasta väärän – luultavasti arvoltaan lähes puolta huokeamman – tuotteen, voi mielestäni ihan oikeutetusti hyvitystä odottaa, vaikka olisikin hotaissut koko liemen. Sopiva hyvitys olisi mielestäni pullo sitä, mitä piti muutenkin saada.😉

  2. No joo, kyllähän tossa pointti on. Ilmoittelehan, mikäli satut jonkinlaisen hyvityksen saamaan niin on sitten ennakkotapaus tiedossa🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s