Kuplia uudenvuodenaatolle

Satuin eilen lueskelemaan toista kahdesta iltapäivälehdestä ja osuipa silmiini taas yksi kuohuviinivertailu. Vertailussa oli kattava otanta Alkon parhaiten myyviä, laadullisesti keskinkertaisia kuohuviinejä sekä kaksi samppanjaa. Testin suuria häviäjiä oli suihkuseurapiirien suosikki keltainen leski, joka voitti testin heikolla 88 pisteen yhteistuloksella ja erittäin pienellä marginaalilla muihin skumppiin.

Koska WordPress-tilastot osoittavat huomattavan monen päätyneen blogiin tällä viikolla kuohuvien perässä, ajattelin kantaa korteni kekoon ja listata muutamat ehdotukset. En ole erityisesti edullisten kuplien ystävä, mutta toisaalta arvokkaammat samppikset menevät kokemuksen mukaan helposti hukkaan uudenvuoden kemuissa. On siis aika tehdä kompromisseja.

Mikäli Cavaa tekee mieli, tarjoaa Faustino mielestäni hyvin samanlaisen kokemuksen kuin kympin pintaan hinnoitellut vaihtoehdot. Tasapainoinen, hedelmävetoinen skumppa, joka ei pyri olemaan mitään hienompaa.

Jos budjetti on tiukilla, mutta halajaa ”samppanjamaista” skumppaa, ei Lindauer ole huono vaihtoehto. Hillitympi, mutta tyylikkäämpi esitys kuin suurin osa Espanjan tai Italian skumpista samassa hintaluokassa. Pinot noir tuo miellyttäviä tummempia sävyjä makuun.

Yksi miellyttävimpiä Cavoja, mitä olen tullut maistaneeksi. Alhaisesta sokerista riippumatta helposti lähestyttävä ja nautittava sellaisenaan, mutta erittäin hyvä vaihtoehto myös pienelle purtavalle.

Ei yhtä päräyttävä kuin pari vuotta takaperin Alkossa myynnissä ollut rosé-versio, mutta hintaansa nähden erittäin – jep – samppanjamainen kuohuviini. Runsas ja paahteinen, mutta rakenne kaipaisi lisää jämäkkyyttä painiakseen isojen poikien kanssa. Tyylikäs skumppa silti.

Jos edellisestä puuttui rakennetta, tällä samppanjalla ei todennäköisesti ole sitä ongelmaa. Myönnettäköön, en ole maistanut hiljattain myyntiin tullutta 735-numeroitua erää. Aiemmat julkaisut ovat kuitenkin olleet sen verran kovia, että Jacquesson on vakiintunut suosikikseni vakiosamppanjoista. Vivahde-eroja on erien välillä, mutta tyylillisesti Jacquessonin perussamppanja on yleensä erittäin kuiva, runsas, kypsän hedelmäinen, paahtoleipämäinen ja jopa kermainen rakenteeltaan, olematta kuitenkaan yksipuolinen tai raskas. Yksi parhaista NV-samppanjoista, vaikka eri versioissa onkin eroja.

3 thoughts on “Kuplia uudenvuodenaatolle

  1. Codorniu ja Jansz ovat olleet myös täällä kovassa suosiossa kesäaikaan. Jacquessonia pitää kokeilla uudelleen, sillä 733 versio oli hieman simppelin oloinen joskin todella herkullinen 90 pisteen samppanja. Jospa uusi versio olisi hieman kiinnostavampi tapaus, että hinnalle saisi kompleksisuuden puolesta vastinetta vähän enemmän.

    Mitäs isäntä itse suunnittelee poksauttavansa uuden vuoden kunniaksi? Täällä vielä arvotaan vuosikerran 2004 edustajien Philipponnat Champagne Grand Blanc ja Taittinger Champagne Brut Millésimé välillä.

  2. 733 oli ilmestyessään aika tiukka, ja hyötyisi varmaankin kypsytyksestä. 734 taas oli ihan eri maata, ja varsin herkkua ekasta huikasta lähtien. Meillä tosiaan oli tarkoitus alunperin ottaa talo täyteen ystäviä ja todennäköisesti vedellä kompromissituotteilla, mutta avokin sairastelun takia suunnitelmat menivät uusiksi ja edessä on rauhallinen koti-ilta. Onni onnettomuudessa siis, huomenna aukeaa todennäköisesti Ca’ del Bosco Franciacorta Satèn 2005.

    Hyviltä vaikuttaa teidän vaihtoehdot, vaikkakin molemmilla luulis kypsytyspotentiaaliakin löytyvän. Taittinger ehkä tyylillisesti nuorempana nautittava? Philipponnatit käsittääkseni kovin gastronomisia ja hyvin ikääntyviä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s