N.V. Delamotte Champagne Brut

Sarjassa ”melkein sukua julkkikselle” on tällä erää vuorossa Delamotten samppanjatalon perustuote. Kaiken kaikkiaan alueen viidenneksi vanhin, suhteellisen pienen tuotannon talo on sukua yhdelle arvostetuimmista prestige-samppanjoista ja monien mielestä blanc de blancs-samppanjoiden kuninkaalle, Salonille.

Salonia valmistetaan vain erityisen hyvinä vuosina, ja silloinkin erittäin tiukkojen laatustandardien mukaisesti. Käyttämättä jäänyt vin clair päätyy Delamottelle ja vuosina, jolloin Salonia ei tuoteta, tämä koskee luonnollisesti kaikkea tehtyä viiniä. Chardonnay toimiikin myös Delamottella päärypäleenä ja tummia rypäleitä käytetään ainoastaan vuosikerrattomissa perussamppanjassa ja rosé:ssa.

Epäilemättä Delamotten blanc de blancs-viinit olisivat olleet kiinnostavampia, mutta proletaaritaloudessamme oli kuitenkin tällä kertaa tarjolla tilan huokeampaa vakiosamppanjaa.

Viini on väriltään selkeästi keskivertoa syvempi ja keltaisempi.

Houkutteleva tuoksu tarjoaa runsaasti paahtoleipää, sitrushedelmää, mineraaleja sekä hiukan mantelia.

Suun täyttää nopeasti teräväpiirteinen kuohu, joka on kermaisinta ja runsainta osastoa vähään aikaan. Kuohu säilyttää rakenteensa huomattavan pitkään. Maku on erittäin kuiva, mutta siitä löytyy runsaasti sitrusta ja paahtoleipää. Jälkimaussa on miellyttävää kypsää omenaa. Korkea hapokkuus ja mineraalisuus tekevät viinistä erittäin raikkaan.

Viiniä on tosiaan siunattu vaikuttavalla rakenteella ja se on erittäin puhtaanmakuinen. Se on toisaalta myös erittäin nuorekas, ja ei tällä erää maailman kompleksisin. Suoraan korkkaamisen jälkeen kuohu ja hapot vaikuttavat jopa aggressiivisilta, ja avokki puhuikin osuvasti ”Lanson-efektistä”. Epäilemättä itsekin tulin miettineeksi, josko viini on käynyt lainkaan tai sitten vain osittain läpi malolaktista käymistä.

Lämmetessä ja hengittäessä viini kuitenkin muuttuu lempeämmäksi ja harmonisemmaksi, ja makumaailma on mielestäni kertaluokkaa mustaa Lansonia kiinnostavampi. Näinkin nuorena ja kuivana kyseessä on kelpo aperitiivi ja miksei vaikka merenelävien ystävä, mutta uskoisin muutamien vuosien kypsytyksellä viinin paranevan rutkasti. Ehdottomasti parempia vakiosamppanjoita, mitä olen tullut maistaneeksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s