Simpukoita featuring Muscadet & Chablis

Ruokalistalla oli tällä kertaa sinisimpukoita, ja juomien tuli toki olla asianmukaiset. Merenelävien ehdottomat klassikkokumppanit ovat ranskanmaan Muscadet ja Chablis, joten keittoliemeksi valikoitui Alkon ainoa Muscadet, Drouet Freres Muscadet de Sèvre-et-Maine La Sancive Sur Lie 2010, ja ruokajuomaksi otettiin kaapin kätköistä Domaine William Fèvre Chablis 2010.

Vanha viidakon sananlasku sanoo, että Bourgognessa kannattaa viinit valita tuottajan eikä appellaation perusteella. Mikäli tällä tavoin vältetään pettymykset ruokapöydässä, pitäisi ainakin tämänkertaisen Chablis’n toimia kuin junan vessa. Saas nähä!

Viinille, jonka pääasiallisena tarkoituksena on toimia osana ruuanlaittoa, ei voi asettaa kovin suuria odotuksia. Siispä tämänkertainen Melon de Bourgogne yllätti oikein positiivisesti.

Tuoksu on kovin hillitty, mutta siitä irtoaa tuttua hiivaa, sitrusta ja jopa hiukan herkkusientä.

Keskitäyteläisessä maussa on rutkasti kypsää, jopa hiukan makeahkoa sitrushedelmää. Viini on todella mineraalinen, jopa mineraalivesimäinen. Suutuntuma on varsin pehmeä ja helposti lähestyttävä, mutta viinistä löytyy silti hyvät hapot. Makumaailmaltaan viini on hyvin simppeli, mutta teknisesti virheetön ja kokonaisuutena oikein miellyttävä.

8,30 € on pieni raha viinipullosta, ja siihen hintaan tämä viini tarjoaa hyvän vastineen. Vain noin puolet pullosta meni kattilaan, ja toinen puolisko varsin vaivatta parempiin suihin sellaisenaan ja brien kanssa.

Pitkästä aikaa lasista löytyy Chablis, joka tuoksuu siltä miltä pitääkin, eli mereltä. Raikasta sitrusta, runsaasti mineraalisuutta ja jopa hiukan jotain suolaista, mitä alan miehet epäilemättä kutsuisivat simpukankuoriksi.

Suussa toistuvat pitkälti samat maut, mutta myös pientä hiivaisuutta on havaittavissa. Maussa on myös pieni kirpeä vivahde, joka on varsin tervetullut. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hiukan kermainen. Kokonaisuutta tukevat mainion terävät, suun puhdistavat hapot. Lopetus on vain hiukan alkoholin lämmittämä, mutta ei tarpeeksi häiritäkseen edes itseäni. Viini on todella tasapainoinen, puhdas, fokusoitunut ja kypsän hedelmäinen.

Summa summarum kyseessä on mahdollisesti paras maistamani vakio-Chablis. Hedelmä on runsasta menemättä makean puolelle ja rakenne on todella timmi. Tätä voisi periaatteessa kuvailla jonkinmoiseksi tammettoman chardonnayn ihanteeksi. Toisaalta tämän makuista viiniä tuskin olisi mahdollista tuottaa missään muualla maailmassa. Mainiota tavaraa, lähes pakko haalia lisää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s