N.V. Jacquart Champagne Brut Mosaïque & N.V. De Saint Gall Brut Rosè

Samppanjoiden kohdalla on vaikeaa puhua hyvästä hintalaatusuhteesta. Voiko viiniä sanoa oikeasti hyväksi hintalaatusuhteeksi vain sen takia, että sen hinta suhteutuu hyvin kategoriansa muihin tuotteisiin, jos se on kuitenkin silti absoluuttisesti kallis? Jos kohtuullisen samppanjan saa verrattain halvalla, onko se automaattisesti hyvä ostos, vaikka samaan hintaan saisi huomattavasti enemmän kiksejä tuottavan valko- tai punaviinin?

Kuten aina viinien kanssa, kaikki on subjektiivista. Toiselle 12 euron viini on kallis koska se ylittää maagisen 10 euron rajapyykin. Toiselle hiukan päälle 200 euron Château Latour 2008 on tajunnan räjäyttävä bargain ja mahdollisuus, jota ei välttämättä tule kohdalle toiste.

Itse olen sitä mieltä, että kohtalainen yli 20 euron kuohuviini ei voi olla erityisen hyvä ostos vain sen takia, että etiketistä löytyy sana ’Champagne’. Tällä kertaa blinien kumppanina oli 20 euron lentokenttäsamppis. Myös hiukan päälle 30 eurolla Alkosta ostettu rosé-samppis korkattiin hiljattain, joskaan se ei läpikäynyt normaalia blogin standardit täyttävää huipputeknistä laborotorioanalyysiä.

Viini on väriltään – jep – erittäin tyypillisen vaalean kellertävä, ja siinä on paljon melkoisen pieniä kuplia.

Tuoksu on kovin hillitty, mutta siitä irtoaa kypsää omenaa ja paahtoleipää sekä alati voimistuvaa mantelia.

Kuohu on terävä ja runsas, mutta katoaa suhteellisen pikaisesti. Mausta löytyy raikasta omenaa, sitruunaa, mineraaleja sekä hiukan paahtoleipää. Suutuntuma on kevyempää osastoa. Lopetus on hiukan alkoholinen, ja jälkimaku on ohuenpuoleinen. Kokonaisuus on kuitenkin pääosin tasapainoinen ja makumaailma sinänsä tyylikäs, ja viini toimi blinien kanssa varsin hyvin.

Kuitenkin lyhyesti summattuna kyseessä on aika helposti unohdettava samppis. En kutsuisi huonoksi tai sylkisi pois, mutta tulee erityisesti mieleen paljon positiivisia asioita, mitä tästä viinistä ei löydy. Makumaailma on varsin yksiulotteinen, eikä tarjoa oikeastaan mitään järin mielenkiintoista, ja rakenteellisesti viini on höyhensarjaa.

20 euron hinnalla valittaminen on silti aika turhaa. Kyseessä on ihan kelpo kuohuviini, joka on jotakuinkin samalla viivalla Alkon ”halpisten” Louis Massingin ja Saint-Mauricen kanssa, ellei sitten mene hiukan näiden edelle. Omalla kohdallani en näe kuitenkaan järkeä ostaa toiste tämän tasoisia juomia vain sen takia, että ne sattuvat tulemaan Champagnesta.

Tästä samppiksesta oli pakko mainita blogissa, koska se loi mielenkiintoisen kontrastin huomattavasti mainstreamimpään Moët & Chandon Rosé Impérialiin, jota olin sattumoisin maistellut viikkoa aikaisemmin.

Noin 32 euron hinnalla De Saint Gallin rosè edustaa valikoiman edullisempaa osastoa. Tähän hintaan olin kuitenkin vaikuttunut tämän samppanjan mainiosta rakenteesta, ja yllättävän runsaasta, mutta silti puhtaasta marjaisuudesta. Freesiä mansikkaa ja vadelmaa oli tarjolla yllin kyllin todella tasapainoisessa ja herkullisessa paketissa. Paketti pysyi myös todella hyvin kasassa riippumatta eri lasillisten kovin erilaisista tarjoilulämpötiloista.

De Saint-Gall ei edusta rosè-samppanjoiden ”vakavampaa” osastoa, eli sitä ei varmaankaan kannata yhdistää juhlaillallisen vasikka-annokseen, mutta on yksinkertaisesti todella herkullinen ja helposti nautittava sellaisenaan. 32,30 € ei ole pieni hinta viinistä, mutta hintaero aiemmin maistettuun Moëtiin on suuri, vaikka laadullisesti ja tyylillisesti viinit ovat mielestäni lähellä toisiaan. Kyseessä on melkoinen crowd pleaser, mutta tyylikäs sellainen. Suomen oloissa todella hyvin hinnoiteltu samppis.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s